Mikä standardoinnissa innostaa Markkua?

Markku Varsila on sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri ja omaa pitkän kokemuksen valaistus- ja valaisintekniikasta johtavien valaisinvalmistajien palveluksessa. Toimenkuva on pitänyt sisällään erilaisia markkinoinnin, myynnin ja tuotekehityksen tehtäviä sekä koulutusta ja sidosryhmätyöskentelyä. Lisäksi hän on opettanut niin työelämässä olevia suunnittelijoita kuin opiskelijoita, sekä osana päätyötä että myös sivutoimisesti.

Työssään hän on osallistunut aktiivisesti useiden standardien laadintaan jo 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Nyt hän tekee standardointia ammatikseen SESKOn tuoreena ryhmäpäällikkönä vastuualueinaan Valaisimet (SK 34), Valaistustekniikka (SK CEN 169) ja Suurjänniteasennukset (SK 99) sekä oppilaitosyhteistyö.

Markku kertoo:

Opettaminen lienee minulla perintöä sekä vanhemmilta että isovanhemmilta, joista useimmat olivat opettajia. Teknillisen oppilaitoksen matematiikan yliopettajan lapsenlapsesta ja teknillisen fysiikan diplomi-insinöörin pojasta tuli sähkötekniikan diplomi-insinööri. Pääaineeni TKK:lla oli sähkömekaniikka ja sen lisäksi suoritin myös sähkölaitostekniikan, valaistustekniikan ja sähköasennusten sekä markkinoinnin syventymiskohteet.

Näkymä teknologian kärkihankkeisiin

Standardointiin tutustuin ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella työryhmässä SK34 Valaisimet ja huomasin varsin nopeasti standardointityöhön osallistumiseen liittyvät edut. Sen jälkeen olenkin osallistunut vuosien varrella aktiivisesti useiden standardien laadintaan.

Koska standardien valmistelu kestää muutamia vuosia, saavat valmisteluun osallistuvat henkilöt ja yritykset kaupallisesti tärkeää uutta tietoa aikaisemmin kuin muut. Se mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen uusien standardien vaatimuksiin samaan aikaan kuin standardeja vielä valmistellaan. Tämä on nykyisessä nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä merkittävä etu. Samalla standardointityöryhmissä verkostoituu alan johtavien asiantuntijoiden kanssa. Toki osallistumalla on myös mahdollista päästä itse vaikuttamaan standardien sisältöön.

Uusien teknologioiden yleistymisen ehkä merkittävimpänä edellytyksenä ovat niitä koskevat kansainväliset standardit, joten ne toimivat siis tulevaisuuden liiketoiminnan ja kehityksen perustuksina. Standardointi seuraa aktiivisesti teknologian kärkihankkeita (esimerkiksi vaikka tekoäly tai aivoliittymä) ja siten se luo edellytykset näiden teknologioiden laajamittaiselle käytölle.

Erityisen kiinnostavaa on myös standardien kehittäminen niiden koneellista hyödyntämistä tukevaan, älykkääseen muotoon (Smart Standards), mikä muuttaa sekä standardien rakennetta että avaa niille uudenlaisia käyttömahdollisuuksia. Nämä nyt vain muutamina esimerkkeinä siitä, miksi olen todella innoissani päästessäni kokopäivätoimisesti mukaan tähän työhön.

Komiteoita, kitaroita ja kirjallisuutta

Aloitin SESKO:ssa ryhmäpäällikkönä helmikuun alussa ja vastuulleni tulevat tekniset komiteat Valaisimet (SK 34), Valaistustekniikka (SK CEN 169) ja Suurjänniteasennukset (SK 99). Kahden ensimmäisen aihealueet ovat minulle hyvin tuttuja, kun taas suurjänniteasennusten kertaamiseen joudun käyttämään aluksi hieman enemmän aikaa.

Lisäksi vastuulleni tulee oppilaitosyhteistyön kehittäminen. Kannattaa muistaa, että opiskelijoista tulee joko sinun työkavereitasi, asiakkaitasi, kilpailijoitasi tai sitten uusien sähköammattilaissukupolvien opettajia. Koska he tulevat aikanaan olemaan niin standardien käyttäjiä kuin niiden tekijöitä, on heidän innostamisensa mahdollisimman varhain mukaan standardoinnin maailmaan ja verkostoihin nimenomaan tulevaisuuden rakentamista.

Työ on aina ollut minulle osittain harrastusta, mutta on minulla toki myös muita harrastuksia. Minut saattaa pari kertaa vuodessa tavata bassokitaran varressa jossain klubilla tai ravintolassa esiintymässä bändini kanssa. Olemme keskittyneet säveltämään ja soittamaan pelkästään omaa musiikkia, jonka vaikutteet löytyvät 70-luvulta. Soittoharrastukseen on liittynyt myös omilla käsillä tekemistä eli kitaroiden rakentamista ja niiden kustomointia. Musiikin lisäksi olen kiinnostunut taiteesta ja estetiikasta, jonka vuoksi olen opiskellut myös teollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa.

Luen paljon ja kirjoja tulee ostettua vuosittain useampia kymmeniä, vaikka vapaa-ajan rajallisuuden vuoksi vain osan ehtii lukemaan saman vuoden aikana. Erityisesti olen ollut kiinnostunut tieteiskirjallisuudesta, koska se avaa parhaimmillaan ajatuksia herättäviä ikkunoita tulevaisuuteen ja antaa siten perspektiiviä teknologian kehitykselle ja yhteiskunnallisille kysymyksille. Siis siihen maailmaan, jota myös standardien avulla rakennetaan.